Field
Rays of sunshine.
Blogi Opettaja-aineisto Samu Kemppinen Tutkimuskynä

Opettaja-aineisto | Opetusalan ammattilaisten hyvinvointi poikkeusolojen aikana


Alkuperäinen teksti julkaistu 12.06.2020.

Kirjoittaja: Samu Kemppinen

Tutkimusavustaja | Vaasan yliopisto

samu.kemppinen@univaasa.fi

 

Koronakriisin aikana opetusalan ammattilaiset joutuivat nopeasti muuttamaan työnkuvaansa ja siirtymään etätyön pariin. Etätyöskentely tapahtuu hyvin erilaisessa työympäristössä, kuin mihin opetusalan ammattilaiset ovat tottuneet. Työympäristön ja työtapojen muutoksella voikin olla vaikutuksia opetusalan ammattilaisten hyvinvointiin. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan opetusalan ammattilaisten hyvinvoinnissa ilmenneitä muutoksia ja pohditaan etätyön vaikutusta hyvinvointiin.

Hyvinvointia tarkastellaan tässä kirjoituksessa monesta eri näkökulmasta. Yksinäisyys kertoo sosiaalisesta hyvinvoinnista, oirehtiminen fyysisestä ja psykosomaattisesta terveydestä ja työn imu psykologisesta työhyvinvoinnista ja motivaatiosta. Työn ja muun elämän tasapaino tarkastelee puolestaan elämän eri osa-alueiden tasapainoa.

 

Hyvinvoinnissa tapahtuneet muutokset

 

 

Opetusalan ammattilaisten kokema yksinäisyys muuttui huonompaan suuntaan.  12 % tunsi olevansa huomattavasti yksinäisempiä ja 43 % tunsi olevansa hieman yksinäisempiä kuin aiemmin. Näin ollen 55 % vastaajista tunsi itsensä yksinäisemmäksi poikkeusolojen aikana. 39 % vastaajista ei havainnut eroa yksinäisyydessä normaalioloihin verrattuna ja 6 % vastaajista koki yksinäisyytensä vähentyneen poikkeusolojen aikana. Yksinäisyyden kokemuksen lisääntymiseen on luultavasti vaikuttanut poikkeusolojen aikainen yleinen laaja eristäytyminen ja sosiaalisten kontaktien välttely.

Yksinäisyyden tunteen vahvistuminen voi myös osittain johtua etätyöhön siirtymisestä, sillä normaalioloissa opetustyössä ollaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa oppilaiden, opettajien ja muun henkilöstön sekä vanhempien kanssa. Etätyöskentelyyn siirtyminen voikin aiheuttaa yksinäisyyden kokemista, kun nämä kontaktit jäävät pelkästään verkkovälitteisiksi.

 

 

Erilaisia etätyöympäristöön liittyviä oireita esiintyy vaihtelevasti opetusalan ammattilaisilla. Kokonaisuudessaan suurimmalla osalla vastaajista on ilmennyt kysyttyjä oireita, kun taas pienempi osa raportoi, että oireita ei ole ollenkaan. Oireet ovat lisääntyneet monilla. Päänsärky lisääntyi 33 %:lla vastaajista, 62 %:lla niska- ja hartiakivut lisääntyivät, 44 %:lla selkäkivut lisääntyivät, 35 %:lla univaikeudet lisääntyivät ja 31 %:lla keskittymisvaikeudet lisääntyivät. Kaikki oireet ovat siten lisääntyneet noin kolmasosalla vastaajista. Työskentelyasentoon liittyvät niska- ja hartiakivut sekä selkäkivut ovat lisääntyneet eniten, mikä kertoo venyttelyn ja asennon vaihtamisen tärkeydestä etätyötä tehdessä. Niska-, hartia- ja selkäkipujen kasvua selittää opetustyön ja etätyön väliset erot, sillä opetustyössä usein seisotaan ja liikutaan luokassa, kun taas etätyössä istutaan ruudun äärellä.

Oireet ovat pysyneet samanlaisina noin neljäsosalla vastaajista. Päänsärky on pysynyt samana 26 %:lla vastaajista, niska- ja hartiakivut 19 %:lla, selkäkivut 21 %:lla, univaikeudet 31 %:lla ja keskittymisvaikeudet 26 %:lla. Vain harvat raportoivat oireiden vähentyneen poikkeusolojen aikana. Eniten poikkeusolojen aikana vähentyivät univaikeudet (7 %:lla). 36 %:lla ei ollut ollenkaan päänsärkyä, 16 %:lla ei ollut niska- ja hartiakipuja, 32 %:lla ei ollut selkäkipuja, 27 %:lla ei ollut univaikeuksia ja 38 % ei ollut keskittymisvaikeuksia.

 

 

Työn imun kokeminen muuttui poikkeusolojen aikana. Kolmasosa (33 %) vastaajista koki useammin työn imuun liittyviä tuntemuksia, kun taas 22 % koki harvemmin työn imua kuin normaalioloissa. Lähes puolet (45 %) ei havainnut muutosta työn imun suhteen. Työn imun kokemuksen lisääntyminen voi johtua esimerkiksi rauhallisemmasta työympäristöstä. Työn imun kokemuksen vähentymisessä voi puolestaan olla kyse oppilaiden ja opettajien välisen vuorovaikutuksen muuttumisesta verkkovälitteiseksi.

 

 

Työn ja muun elämän välisessä tasapainossa tapahtui muutoksia poikkeusolojen aikana. Suurin osa (57 %) vastaajista koki tasapainon huonontuneen ja vain 12 % koki tasapainon parantuneen. Noin kolmasosa (31 %) vastaajista ei havainnut muutosta työn ja muun elämän välisessä tasapainossa. Etätyöskentely saattoi vaikeuttaa työn ja muun elämän välisen tasapainon ylläpitoa, sillä etätyössä on jatkuvasti tavoitettavissa eri viestintäkanavien kautta, työmäärä saattoi kasvaa ja työstä irrottautuminen voi olla haastavampaa.  Erityisesti kotona työskenneltäessä työstä irrottautuminen vaikeutuu, kun työasiat ovat näkyvillä ja muistuttamassa työstä.

Kokonaisuutena voidaan todeta, että poikkeusolot vaikuttavat huonontaneen opetusalan ammattilaisten hyvinvointia. Suurella osalla yksinäisyyden tunne on lisääntynyt ja työn sekä muun elämän välinen tasapaino huonontunut. Useilla ammattilaisilla myös erilaiset oireet ovat lisääntyneet. Erityisesti niska- ja hartiakivut sekä selkäkivut ovat lisääntyneet etätyöskentelyn aikana. Monilla muutosta ei ole tapahtunut ollenkaan. Työn imun osalta on havaittavissa myös positiivisia muutoksia, sillä monet ammattilaiset kokivat työn imuun liittyvien tunteiden lisääntyneen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *