Teacher with a face mask.
Teacher with a face mask.
Blogi Opettaja-aineisto Samu Kemppinen Tutkimuskynä

Opettaja-aineisto | Ketkä vastasivat opetusalan etätyökyselyyn?

Alkuperäinen teksti julkaistu 29.05.2020.

Kirjoittaja: Samu Kemppinen

Tutkimusavustaja | Vaasan yliopisto

samu.kemppinen@univaasa.fi

 

Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi etätyön määrä on kasvanut ja varsinkin opetusalalla siirtymä etätyöhön oli nopea. Opettajien etätyön tutkiminen on erityisen tärkeää, jotta saamme tietoa etätyön toimivuudesta opetustyössä ja opettajien selviytymisestä nopeasta työn luonteen muutoksesta. Opettajien etätyön tutkimista varten kerättiin 1348 opetusalan ammattilaisen aineisto, jossa kartoitettiin kattavasti työn tekemistä poikkeusolojen aikana. Aineisto kerättiin verkkopohjaisella kyselylomakkeella 22.4.–7.5.2020 välisenä aikana. Linkkiä kyselyyn levitimme Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) paikallisyhdistysten kautta, jonka lisäksi tavoittelimme opetusalan ammattilaisia tutkimusryhmän omia sosiaalisen median kanavia pitkin sekä muun muassa opetusalaa koskevia Facebook-ryhmiä hyödyntäen. Aineistomme antaa kattavaa ja tuoretta tietoa opettajien etätyötä koskevista kysymyksistä. Tässä blogikirjoituksessa keskitytään kuvailemaan aineistoa ja vastaajia.

Vastaajista 18 % on miehiä ja 81 % on naisia, mikä heijastaa opetusalan sukupuolijakaumaa. Lisäksi on mahdollista, että naiset ovat voineet olla aktiivisempia vastaamaan kyselyyn. Yksi prosentti vastaajista ilmoitti sukupuolekseen muun tai ei halunnut ilmoittaa sukupuoltaan.

 

 

Aineistomme ikäjakauma on opetusalalle tyypillinen. 31 % vastaajista on 40–49-vuotiaita ja 38 % on 50–59-vuotiaita, joten suurin osa vastaajista on keski-ikäisiä. Nuoria sekä iäkkäitä vastaajia on vähemmän. Nuoria 21–29-vuotiaita vastaajia on vain 4 % ja 30–39-vuotiaita on 17 %. 10 % vastaajista on iältään 60–72-vuotta. Etätyötä kartoittavia kysymyksiä onkin mielenkiintoista tarkastella iän kautta, sillä usein iäkkäämmillä ihmisillä ajatellaan olevan ongelmia etätyöskentelyn kanssa. Erityisesti nopea siirtyminen etätyöhön on voinut olla haasteellista etätyöhön tottumattomille ihmisille.

 

 

Vastaajien asuinpaikkatiedoista voidaan huomata erilainen vastausaktiivisuus maakunnittain. Pirkanmaalaiset opettajat ovat vastanneet selvästi aktiivisimmin kyselyyn, kun taas useassa muussa maakunnassa vain muutamat ovat vastanneet. Pirkanmaalla asuvien vastaajien osuus on 31 %. Seuraavaksi suurimmat osuudet vastaajista tulevat Pohjois-Pohjanmaalta (13 %), Pohjois-Savosta (11 %) ja Pohjanmaalta (9 %). Keskiväliin asettuvat Uusimaa (8 %), Etelä-Pohjanmaa (6 %), Satakunta (6 %) ja Kanta-Häme (5 %). Vähän vastauksia saimme puolestaan Keski-Suomesta (2 %), Keski-Pohjanmaalta (2 %), Etelä-Karjalasta (2 %), Pohjois-Karjalasta (1 %) ja Etelä-Savosta (1 %).

Vähiten vastauksia (3–12 kappaletta eli alle prosentti kaikista vastaajista) tuli Lapista, Kainuusta, Kymenlaaksosta, Päijät-Hämeestä ja Varsinais-Suomesta. Ahvenanmaalta ei ollut ainuttakaan vastaajaa. Huomioitavaa on myös Uudenmaan vähäinen osuus vastaajista varsinkin Pirkanmaahan verrattuna. Vastaajien jakautuminen maakunnittain selittyy luultavasti aineistonkeruumenetelmällä, sillä tieto kyselylomakkeesta on todennäköisesti levinnyt epätasaisesti OAJ:n paikallisyhdistysten välillä.

 

 

Opetustyöhön liittyvät kysymykset

Vastaajien opetustasot jakautuvat tyypilliseen tapaan. Suurin osa vastaajista opettaa peruskoulun puolella. Alakoulun puolella opettavia (37 %) on enemmän vastaajissa kuin yläkoulun puolella opettavia (30 %). Lukiossa ja ammattikoulussa opettavia on vähemmän. Lukiossa opettavia on 11 % vastaajista ja ammattikoulussa opettavia on 10 %. Korkeakoulussa (4 %), aikuiskoulutuksessa (2 %) ja varhaiskasvatuksessa (3 %) opettavia on oletetusti muita vähemmän vastaajissa. Muu-kategoriassa on 2 % vastaajista. Muu-kategoria sisältää vastaajia, jotka ovat ilmoittaneet opetustasokseen muun kuin edellä mainitut kategoriat. Tyypillisimmät vastaajat muu-kategoriassa ovat erillisten koulutusinstituutioiden, kuten musiikkiopistojen, opettajia. Lisäksi kategoriassa on rehtoreita ja erilaisia hallinnollisia työntekijöitä.

 

 

Ammattinimikkeiden perusteella muodostettu muuttuja täydentää opetustasojen antamaa kuvaa vastaajista. Opetustasoissa erilaiset opettajat sijoittuvat vain opettamansa tason mukaisesti, mutta ammattinimikkeen avulla voidaan erotella opettajien ryhmiä. Ammattinimikkeistä vastaajissa on eniten luokanopettajia (29 %).  Peruskoulun aineenopettajia on 23 % ja lukion aineenopettajia 10 %. Ammattikoulun opettajia (9 %), korkeakoulun opettajia (4 %), varhaiskasvatuksen opettajia (3 %) ja aikuiskoulutuksen opettajia (2 %) on suunnilleen opetustasojen mukainen määrä.

Ammattinimikkeiden avulla saadaan kuitenkin muodostettua erityisopettajien, rehtoreiden ja oppilaanohjaajien ryhmät. Erityisopettajia (13 %) on suhteellisen paljon aineistossa, mikä jää opetustasomuuttujassa piiloon. Erityisopettajat muodostavatkin ammattinimikkeistä kolmanneksi suurimman ryhmän. Rehtoreita tai johtajia on vastaajissa 3 % ja oppilaanohjaajia 2 %. Muu-kategoriassa on puolestaan ammattinimikkeitä, jotka eivät sovellu näihin edellä mainittuihin kategorioihin. Tähän kategoriaan kuuluu erillisten koulutusinstituutioiden opettajia, resurssiopettajia ja hallinnollisia työntekijöitä. Muu-kategoriassa on 2 % vastaajista.

 

 

Opetustyövuosista voidaan havaita vastaajien painottuvan kokeneisiin opettajiin. 59 % vastaajista on yli 15 vuoden kokemus opetustyöstä. 33 % on tehnyt opetustyötä 5–10 vuotta ja 8 % on ehtinyt tehdä opetustyötä alle viisi vuotta. Vastaajien keskimääräinen kokemus opetustyöstä on noin 18,5 vuotta. Ikäjakauman perusteella korkea keskimääräinen kokemus opetustyöstä oli odotettavissa.

 

 

Opetettavien oppilaiden määrä vaihtelee vastaajien välillä. Kaikkien vastaajien keskimääräinen opetettavien oppilaiden määrä on noin 83 oppilasta. 30 % vastaajista opettaa alle kolmeakymmentä oppilasta. Tähän kategoriaan todennäköisesti sijoittuu varhaiskasvatuksen opettajia ja luokanopettajia.  40 % vastaajista opettaa 30–100 oppilasta ja 30 % opettaa yli 100:a oppilasta. Aineenopettajista suurin osa luultavasti sijoittuu näihin kategorioihin.

 

 

Opettajien työsuhteet ovat tämän kyselyn vastaajien joukossa suurimmaksi osaksi toistaiseksi voimassaolevia. Toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa on 88 % vastaajista, kun taas määräaikaisessa työsuhteessa on 12 % vastaajista. Työsuhteiden painottuminen toistaiseksi voimassaoleviin työsuhteisiin on alalle tyypillistä, jonka lisäksi se todennäköisesti selittyy myös vastaajien iällä ja opetustyövuosien määrällä, sillä aineisto painottuu keski-ikäisiin ja kokeneisiin opettajiin.

 

 

Oppilaitoksen koko määriteltiin vastaajien arvioiman oppilasmäärän avulla. Tilastokeskuksen raportin (2019) mukaan peruskoulujen keskimääräinen oppilaskoko vuonna 2019 oli alakoulun osalta 169 oppilasta, yläkoulun osalta 329 oppilasta ja yhtenäiskoulujen osalta 460 oppilasta. Oppilaitoksen koon rajat asetettiin näiden tietojen avulla. Pieni oppilaitos kattaa alle 150 oppilaan oppilaitokset. Keskisuuressa oppilaitoksessa on puolestaan 150–450 oppilasta. Suuressa oppilaitoksessa on yli 450 oppilasta. 15 % vastaajista opettaa pienessä oppilaitoksessa, 43 % keskisuuressa ja 42 % suuressa oppilaitoksessa. Oppilaiden keskimääräinen määrä on 984 oppilasta. Oppilaiden korkea keskiarvo todennäköisesti selittyy osittain korkeakoulujen suurilla oppilasmäärillä, jotka nostavat keskiarvoa.

 

 

Oppilaitoksissa työskentelevän henkilöstön määrä on keskimäärin noin 133 henkilöä. Korkeaan keskiarvoon luultavasti vaikuttavat korkeakoulujen suuret henkilöstömäärät. 28 % vastaajista kertoo henkilöstön määrän olevan alle 30 henkilöä, 36 % kertoo henkilöstöä olevan 30–50 henkilöä ja 36 % kertoo henkilöstön määrän olevan yli 50 henkilöä.

 

 

Vastaajien perhetilanne

Vastaajista suurin osa on parisuhteessa. 81 % vastaajista on parisuhteessa ja asuu kumppaninsa kanssa. 6 % on parisuhteessa, mutta ei asu kumppaninsa kanssa ja 13 % vastaajista ei ole parisuhteessa.

 

 

Niukalla enemmistöllä (52 %) vastaajista ei ole kotona asuvia alaikäisiä lapsia. 45 %:lla vastaajista on kotona asuvia alaikäisiä lapsia ja 3 %:lla vastaajista alaikäiset lapset asuvat osan ajasta vastaajan luona. Vastaajien lapsitilannetta voi selittää vastaajien ikä, sillä suurin osa vastaajista on keski-ikäisiä, jolloin heidän lapsensa voivat olla jo aikuisia.

 

 

Vastaajien enemmistö (80 %) ei asu muiden aikuisten kanssa samassa taloudessa. Muu aikuinen ei tarkoita omaa kumppania, vaan muilla aikuisilla tarkoitetaan tässä erityisesti omia vanhempia tai aikuisia lapsia. 20 % vastaajista puolestaan asuu yhdessä muun tai muiden aikuisen kanssa. Samassa taloudessa asuvat aikuiset ja lapset voivat hankaloittaa etätyöjärjestelyitä esimerkiksi häiriöttömän työympäristön osalta.

 

 

Kaiken kaikkiaan opettajien etätyötä käsittelevässä aineistossa korostuu naisten, keski-ikäisten ja Pirkanmaalla asuvien opetusalan ammattilaisten näkökulma etätyöhön. Taustatekijöiden huomiointi yhteyksien tarkastelussa on tarpeen vastaajien jakautumisen vuoksi. Opetustasot ja ikä jakautuvat oletetulla tavalla, mutta suhteellisen voimakas vastaajien alueellinen jakautuminen on yllättävää. Aineisto kattaa kuitenkin laajasti opetusalalla työskenteleviä ja mahdollistaa monipuolisen opetusalan ammattilaisten etätyön tarkastelun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *