Unsplash.com
Asiantuntijakynä Blogi Toni Lehtimäki

Itsensä johtaminen etätyöskentelyssä – miten asetat tavoitteet ja kehität omaa psykologista pääomaasi

Kirjoittaja: Toni Lehtimäki, projektitutkija

Lehtori ja valmentaja | TAMK, Proakatemia

toni.lehtimaki@univaasa.fi | LinkedIn

 

Digitaalinen toimintaympäristö ja etänä tapahtuva työskentely tuovat uudenlaisia elementtejä itsensä johtamiseen. Itsensä johtaminen nähdään keskeisenä tulevaisuuden etätyötaitona, kuten esimerkiksi aiemmassa blogikirjoituksessa Digiloikka tulevaisuuden työpaikkaan – mitä odotamme digitaaliselta työympäristöltä? on mainittu. Itsensä johtaminen on kykyä vaikuttaa omaan toimintaan ja käyttäytymiseen tavoitteiden saavuttamiseksi erilaisia strategioita hyödyntämällä. Näitä ovat käyttäytymis-, luonnollinen palkitsemis- ja rakentaviin ajatusmalleihin keskittyvät strategiat.

Koronapandemia ja sen luomat uhat sekä lisääntynyt etätyöskentelyn tarve haastavat itsensä johtamisen taitoja. Monista epävarmuustekijöistä huolimatta on kuitenkin tärkeää säilyttää optimistinen näkökulma tulevaisuuteen. Koen, että itsensä johtamisen teoria ei enää välttämättä riitä uudessa tilanteessa, vaan tarvitaan jotain lisää. Psykologinen pääoma eli ns. oma henkinen kunto tuo mielestäni tärkeän lisäelementin itsensä johtamiseen epävarmoina aikoina.

 

Psykologisella pääomalla on myönteisiä yhteyksiä työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymiseen

Psykologinen pääoma tarkoittaa psykologista myönteistä kehityksen tilaa. Tämä pitää sisällään toiveikkuuden, itseluottamuksen, optimismin ja sinnikkyyden.

Psykologista pääomaa on tutkittu paljon. Tutkimukset osoittavat, että psykologisella pääomalla on myönteisiä yhteyksiä työntekijöiden asenteisiin ja käyttäytymisiin mm. työsuoritukseen, tavoitteiden saavuttamiseen ja psykologiseen hyvinvointiin.

Tutkimukset osoittavat, että parantamalla työntekijöiden psykologista pääomaa, paranee myös heidän työsuorituksensa. On tärkeää huomata, että psykologista pääomaa voidaan mitata, kehittää ja johtaa. Tämä tekee psykologisesta pääomasta potentiaalisen tulevaisuuden menestymisen tekijän.

Etätyöskentelyssä oman psykologisen pääoman johtaminen korostuu, koska olemme enemmän omillamme. Epävirallisten työpaikkakeskustelujen (maailman parantaminen, keittiöpsykologia, tuki & sparraus) jäädessä etätyöskentelyssä vähemmälle, oman henkisen kunnon ylläpitäminen ja kehittäminen korostuu.

 

Avainasemassa itselle henkilökohtaisesti merkitykselliset ja tärkeät tavoitteet

On tärkeää pystyä luomaan itselle henkilökohtaisesti merkitykselliset ja tärkeät tavoitteet. Syvempi merkitys tavoitteille löytyy, kun ne ovat linjassa omien arvojen kanssa.  On itsestään selvää, että organisaation tavoitteet tulisi olla sopusoinnussa omien arvojen kanssa. Jos näin ei ole, toiveikkuus sekä sisäinen motivaatio madaltuvat.

Tavoitteiden tulisi olla kovia, mutta saavutettavissa olevia. Tämä optimaalinen suhde haasteiden ja kykyjen välillä johtaa parhaassa tapauksessa flow-tilaan. Yksilö toteuttaa itseään parhaimmillaan flow-tilassa ja on sisäsyntyisesti motivoitunut. Flow-tilassa aktiviteetti –esimerkiksi työtehtävä- on tekemisen arvoinen sen itsensä vuoksi. Tekeminen tuottaa palkkion itsessään. Tämä vastaa itsensä johtamisen teoriassa luonnollisia palkitsemisstrategioita.

Kun vastuuta omasta tekemisestä on otettava eri tavalla kuin aiemmin etänä työskennellessä, antaa oman psykologisen pääoman johtaminen ja onnistunut tavoiteasetanta tarvittavaa lisätukea työssä onnistumiseksi. Tavoitteet ovat yhteydessä itsensä johtamisessa ensimmäiseen strategiaan, mikä keskittyy käyttäytymiseen.

 

Onnistuminen kehittää itseluottamusta

Jokainen onnistuminen matkan varrella kehittää itseluottamusta. Välitavoitteet ovatkin oleellinen osa tavoitteiden asetantaa. Pienistäkin onnistumisista olisi hyvä palkita itseään, koska itsensä palkitseminen vahvistaa kokemusta onnistumisesta. Monesti omat pienet onnistumiset jäävät huomioimatta, koska kiinnitetään enemmän huomiota asioihin, joita pitäisi parantaa. Tämän vuoksi omien onnistumisien huomioimisessa voisi käyttää esimerkiksi onnistumispäiväkirjaa.

Toinen oiva keino vahvistaa itseluottamusta on jakaa onnistumisia toisten kanssa. Onnistumisien jakaminen toisten kanssa auttaa vahvistamaan sekä omaa että toisten itseluottamusta. Onnistuminen luo innostusta ja innostuminen luo onnistumista. Kolmas hyvä keino on palautteen antaminen itselle. Omia kokemuksia voidaan observoida ja reflektoida.

 

  • Mikä on mennyt hyvin?
  • Mitä on oppinut?
  • Mitä voi tehdä vielä paremmin?
  • Kuinka toimia ensi kerralla samassa tilanteessa?

 

Optimistisuus kasvaa matkan varrella, kun huomioidaan omia onnistumisia

Monesti voidaan huomioida, että omien ponnistusten ansiosta on saavutettu jotain merkityksellistä ja tärkeää. On tärkeä tiedostaa, että omalla työskentelyllä on vaikutusta tulevaisuuteen. Tällä on vaikutusta optimistisuuteemme tulevaisuuden tavoitteiden osalta.

Optimistisuus linkittyy itsensä johtamisessa rakentaviin ajatusmallistrategioihin. Kuinka voidaan haastaa omia epäsuotuisia uskomuksia ja ajatusmalleja? Kuinka voidaan muuttaa negatiivista itselle puhumista enemmän myönteiseksi? Optimistisuuden kehittämisessä on tärkeää tiedostaa se, kuinka reagoidaan sekä onnistumisiin että epäonnistumisiin.

Korona on laittanut monet työskentelemään etänä ja itse koronapandemiaan ei voida paljoa vaikuttaa. Optimistisuuden näkökulmasta on kuitenkin oleellista muuttaa näkökulmaa niihin asioihin, joihin pystyy vaikuttamaan etätyössä. Oma energia kannattaa siis suunnata asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.

 

Sinnikkyys on tärkeä voimavara, kun liikutaan kohti tavoitteita

Aina tavoitteisiin ei pääse, ja tavoitteet voivat muuttua nopeasti muuttuvassa maailmassa. Vastoinkäymisiä kohdatessa olisi hyvä tarkastella asioita eri näkökulmista. Proaktiiviset sinnikkyysstrategiat voivat auttaa. Ne sisältävät voimavara-, riski-, ja prosessikeskeisiä strategioita.

Omien voimavarojen tunnistaminen on tärkeää. Voimavaroja voivat olla esimerkiksi inhimillinen pääoma kuten tietotaito, osaamiset, kompetenssit sekä sosiaalinen pääoma, kuten verkostot, kollegat, ystävät ja perheenjäsenet. Kuinka voimavaroja voidaan hyödyntää paremmin vastoinkäymisiä kohdatessa? Toisinaan vastoinkäymiset voivat jopa auttaa kehittämään lisää voimavaroja. 

Riskikeskeiset sinnikkyysstrategiat yrittävät välttää ylimääräisiä riskitekijöitä. Tällaiset toimintatavat minimoivat etukäteen turhat vastoinkäymiset.

Prosessikeskeiset strategiat vaikuttavat siihen tapaan, miten vastoinkäymiset itselle tulkitaan.  Mikä on tämän vastoinkäymisen todellinen vaikutus? Mihin asiaan pystyy itse vaikuttamaan?  Mihin ei pysty? Mitä vaihtoehtoja on olemassa tällä hetkellä? Sinnikkyys liittyy itsensä johtamisen strategioissa rakentaviin ajatusmallistrategioihin samoin kuin optimistisuus.

 

Huomion kiinnittäminen myönteiseen puoleen antaa energiaa ja lisää hyvinvointia

Tavoitteet voivat aiheuttaa myös stressiä ja ahdistuneisuutta. Tutkimukset osoittavat, että se mihin yksilö keskittyy ja keskittää huomionsa, voi olla isossa roolissa, kokeeko yksilö stressiä ja ahdistuneisuutta liikkuessaan kohti tavoitetta. Kun keskitytään liikaa negatiivisiin asioihin, kuten epäonnistumisiin ja virheisiin, voidaan vaikeuttaa matkaa kohti tavoitetta. Lisäksi stressi ja ahdistuneisuus lisääntyvät. Toisaalta voidaan keskittää huomio myönteiseen puoleen. Tämä lisää omaa energiaa ja hyvinvointia. Seuraavat itselle tehdyt kysymykset voivat edesauttaa näkökulman muutoksessa kohti optimistisempaa näkökulmaa.

 

1.      Kuinka paljon olet jo edistynyt?

2.      Milloin olet onnistunut samanlaisissa tavoitteissa aikaisemmin, ja kuinka se tapahtui?

3.      Mitä voimavaroja voit hyödyntää matkalla kohti tavoitetta?

4.      Mitä keinoja ja reittejä olet jo yrittänyt?

5.      Mikä on parasta tässä tavoitteessa?

6.      Kuka voi tukea sinua tässä tavoitteessa?

7.      Mikä saa sinut etenemään kohti tavoitetta?

8.      Kuinka saavutat tämän tavoitteen?

9.      Miltä tuntuu, kun tavoite on saavutettu?

 

On tärkeää erilaisista uhista huolimatta säilyttää tulevaisuuden usko ja nähdä ympärillämme olevat mahdollisuudet. On pyrittävä eteenpäin toiveikkaana vastoinkäymisistä huolimatta. Omaa energiaa tulisi kohdistaa asioihin, joihin pystyy itse vaikuttamaan ja vastaavasti sopeuduttava tilanteisiin, joihin ei itse pysty vaikuttamaan. On pyrittävä vaikuttamaan niihin tapoihin, miten vastoinkäymiset ja epäsuotuisat tapahtumat itselle tulkitaan.

Psykologinen pääomaa on hyvä lisä itsensä johtamiseen. Sitä pidetään tulevaisuuden organisaatioiden menestystekijänä. Tutkimusten mukaan psykologinen pääoma tuo joustavuutta muutostilanteisiin, on yhteydessä korkeampaan työmotivaatioon, työhön sitoutumiseen ja työtehoon. Nämä ovat suuressa arvossa myös etätyöskentelyssä.

Psykologisen pääoman optimistisempi näkemys tulevaisuudesta avartaa ajattelua ja auttaa keksimään uusia ratkaisuja etätyöhön liittyvissä haasteissa. Se auttaa rakentamaan voimavaroja, jotka edesauttavat ylläpitämään hyvinvointia ja lisäämään toimintakykyisyyttä myös epävarmoina aikoina.

 

Lähteet

Csikszentmihalyi, M. (2003). Good Business. Leadership, Flow and the Making of Meaning. Penguin Group.

Luthans, F. Youssef-Morgan, C. M., Avolio, B. J. (2015). Psychological Capital and Beyond. Oxford University Press, Incorporated.

Neck, C. P., Manz, C. C. & Houghton, J. D. (2020). Self-Leadership: The Definitive Guide to Personal Excellence 2nd Edition, SAGE Publications, Inc.

Salanova, M. & Ortega-Maldonado, A. (2019). Psychological Capital Development in Organizations: An Integrative Review of Evidence-Based Intervention Programs. Toim. Positive Psychological Intervention Design and Protocols for Multi-Cultural Contexts, s. 81-102.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *