Perusopetuksen valvonta ja nykytilan kehittämisen haasteet pohjoismaisessa kontekstissa

Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa hankkeessa analysoidaan suomalaisen perusopetusjärjestelmän valvontaa ja sen kehittämistarpeita, mitkä ovat nykyisen järjestelmän heikkoudet, entä edut?

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen valvontajärjestelmä painottuu voimakkaammin huoltajan ja lasten oman toiminnan varaan epäkohtien ilmentyessä, ei niinkään systemaattisiin viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin ja viranomaislähtöiseen valvontaan.

Aiemmissa tutkimuksissa on myös tehty havaintoja, että huoltajat eivät uskalla käyttää oikeusturvakeinoja (esim. kannella aluehallintovirastoon), koska pelkäävät lapsen joutuvan sen jälkeen huonoon valoon koulussa. Opetustoimen lainsäädäntö on myös entistä monimutkaisempaa, joten myös opetustoimen henkilökunnan näkökulmasta systemaattisemmalle ohjaukselle voi olla tarvetta, jotta lainmukaiseen ratkaisuun päästään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, eikä kantelu- tai valitusprosesseihin tarvitsisi edetä.
Tällä hetkellä suurimpia asiaryhmiä, joista kannellaan ovat mm. kiusaamiseen puuttuminen, uskonnonvapausasiat sekä tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetusjärjestelyihin liittyvät kysymykset. Valituksia tuomioistuimiin tehdään esimerkiksi koulukuljetuksista.

Pohjoismaisella vertailulla on tarkoitus etsiä toimivia vaihtoehtoja ja ideoita kotimaisen järjestelmän kehittämiseksi.

Hankkeen kesto 2/2020- 8/2021.

Hankkeen toteuttajat

Hankkeen vastuullinen johtaja: Apulaisprofessori Niina Mäntylä Vaasan yliopistosta. https://www.univaasa.fi/fi/profile/?view=1041469
Projektitutkija Ville Karjalainen Vaasan yliopistosta. https://www.univaasa.fi/fi/profile/?view=2225259
Professori Suvianna Hakalehto Itä-Suomen yliopistosta (kuvassa vasemmalla).
Professori Lotta Lerwall, Uppsala Universitet (kuvassa oikealla).

Hankkeen rahoittaja