Digimaailman tasa-arvo ja multimodaalinen käytettävyys

Riitta Lahtinen, KT, kommunikaatiopäällikkö

Suomen Kuurosokeat ry

Sanna Nuutinen, kommunikaatiotyöntekijä, kokemusasiantuntija

Suomen Kuurosokeat ry

Liisa Sammalpenger, kokemusasiantuntija, Kuuloliitto

Stina Ojala, FT, Tulevaisuuden teknologioiden laitos, Turun yliopisto

 

Uusi, digitaalinen etämaailma on täällä, mutta miten se sovitetaan yksilöllisiin tarpeisiin? Osa sovelluksista on paremmin muokattavissa, osa ei. Digiloikan huumassa pitäisi muistaa myös ryhmät, joille sovellukset eivät ole suoraan käytettävissä. Syynä voi olla se, ettei sovellusten suunnittelussa ole huomioitu tietokonetta apuvälineitten avulla käyttäviä kuulo- ja näkövammaisia henkilöitä – tai se, että tietokoneen ohjelmistossa olevan apuvälinesovelluksen käyttäjä ei saa kaikkia toimintoja aktivoitua sovelluksessa. Paneelissa keskustellaan digimaailman tuomista hankaluuksista ja niihin löytyneistä ratkaisuista.

Toisena aiheena on tasa-arvoinen kommunikaatio työyhteisössä, miten eri tavoin kuulonäkövammaisten työyhteisössä kommunikoidaan ja mitä siinä pitää huomioida. Keskustelussa tuodaan esille eri kielet, olosuhteet, tulkkaus, apuvälineet, elinikäinen oppiminen ja digimaailman tarpeisiin muokkautunut tulkkauspalvelu. Miten digitaalisuuteen painottuvassa työelämässä toteutuvat kahvikeskustelut, kollegojen väliset ideariihet – ja miten kuulonäkövammainen pääsee näihin digitaalisten sosiaalisuuden muotoihin mukaan?

Digitaalisen maailmaan pääsyyn tarvitaan tietyt ohjelmistot ja niiden käyttöön tarvittavat taidot ja tuki. Tähän vaikuttaa myös tiedottaminen, koska kuulonäkövammaisten työntekijöiden pitää ennen digitapaamisia tilata tarvitsemansa tulkkaus – joko etänä tai paikalle. Tulkit tarvitsevat aikaa valmistautua ja perehtyä aiheeseen. Ohjelmistosuunnittelussa kannattaa myös konsultoida henkilöstöä siitä, millaiset ohjelmistot olisivat käytettäviä mahdollisimman monille. Vai toimisiko neutraalimpi lähtökohta niin, että missä tahansa työpaikassa voisi olla työntekijä, joka tarvitsee työssään apuvälineitä kuulemisen ja näkemisen tueksi?

Nykyään puhutaan paljon integraatiosta ja sulauttamisista, työyhteisöjenkin pitäisi kyetä sulauttamaan työntekijänsä tulokseen, mielekkääseen työntekoon ilman, että kenenkään erityispiirteitä tai -tarpeita tarvitsisi ihmetellä. Enemmänkin ne pitäisi osata ottaa luonnollisella tavalla haltuun. Sekä etä- että lähityöskentelyssä kohtaamisen tavat korostuvat, tosin hieman eri tavoin. Työyhteisöesimerkin tuomme Suomen Kuurosokeat ry:stä, jossa on käytössä ohjeet kuulonäkövammaisen henkilön kohtaamisesta ja  yhdessä toimimisessa ja mitä näissä pitää ottaa huomioon. Tämän toimintatavan laajemmin soveltuva, digitaalisen maailman vaativa käyttöönotto saattaisi lieventää digimaailmassa yleistynyttä yksinäisyyden tunnetta – jokainen kohdattaisiin jälleen sellaisena kun on, toinen toistaan kunnioittaen.

Paneelissa alustuspuheenvuorot liittyvät työelämän saavutettavaan viestintään sekä multimodaalisuuteen ja visuaalisuuteen. Session toteutustapa on alustuspuheenvuorot (3-5 kpl), jonka jälkeen käydään yleinen keskustelu alustuspuheenvuorojen herättämistä kysymyksistä ajatustenvaihdon ja kokemusten jakamisen merkeissä.

Saavutettavuuden näkökulmasta esimerkkinä paneelisessiossa on sekä viittomakielen- että kirjoitustulkkaus. Näin tulkkaus tulee näkyväksi osaksi paneelisessiota. Samalla se on esimerkki digimaailman saavutettavuuskäytännöistä.